Kaasupullot pizzauunille

Sähkökitaran saa soimaan vaimeasti ilman vahvistintakin, mutta kaasukäyttöinen pizzauuni ei päästä pihahdustakaan ilman kaasupulloa, letkua ja paineensäädintä. Koska kaasu-uunit ovat Pizzanpaistajien keskuudessa sangen suosittuja, päätin koota kaikille nykyisille ja tuleville paistelutovereille tietopaketin kaasupulloista.

Samaa tavaraa eri purkeissa

Suomessa kotitalouskäyttöön myydään kaasua teräs- ja komposiittipulloissa. Kaasu on yleensä 95 % propaania, ja loput butaania. Nestekaasu palaa puhtaasti ja sillä on sangen suuri energiatiheys, noin 13 kWh/kg. Eli yhden kilon energiamäärällä voisi teoriassa lämmittää pienen kerrostalosaunan kiuasta pari tuntia. Tämä lienee yksi merkittävä syy kaasukäyttöisten uunien suosioon – Paljon pizzanpaistoaikaa pienessä tilassa.

Komposiittipullot ovat kevyitä ja olemukseltaan moderneja, mutta myös hieman kalliimpia. Huonoselkäisen ja mobiliteettia arvostavan kannattaa ehdottomasti suosia komposiittipulloja, koska painoero on merkittävä. Allaolevassa kaaviossa on erilaisten kaasupullojen painoja.

Kaasun hinta vaihtelee pullotyypin mukaan

Kaasupullojen koot ilmoitetaan aina pullon sisälle mahtuvan kaasumäärän mukaan. Pullot eli ”kuoret” ostetaan omaksi ja kaasun loputtua tyhjät vaihdetaan täysiin esimerkiksi rautakaupassa tai huoltoasemalla. Pullot siis kiertävät ja vaihdon yhteydessä maksetaan (tavallaan) vain kaasusta. Alla olevassa taulukossa on listattu erilaisten kaasupullojen markkinahintoja (2/2022).

Ehkä hiukan epäintuitiivisesti iso ja pieni kuori maksavat yleensä saman verran. Pienemmät kaasupullot liikkuvat tietysti helpommin mukana reissussa, mutta toisaalta niitä joutuu vaihtamaan useammin. Vaihdoissa kaasua jää usein hiukan käyttämättä ja pikkupullossa kaasu on muutenkin aina kalliimpaa. 

Toinen huomionarvoinen seikka on se, että komposiittipulloissa kaasu maksaa hieman enemmän, koska hintaan on laskettu mukaan komposiittipullojen lyhyemmät elinkaaret ja suurempi huollontarve. Kaikkein edullisinta kaasu on 11 kg teräspullossa.

Plussat ja miinukset lyhyesti

Talvikaudelle teräspullo

Komposiittipulloilla on yksi selkeä heikkous: ne eivät toimi pakkasella aina erityisen hyvin. Tämä ei ole mutua tai mystiikkaa vaan takana on kovaa tiedettä. Kansantajuinen, mutta seikkaperäinen katsaus aiheeseen löytyy artikkelin lopusta. Jos siis mielit paistaa pizzaa ulkona myös talvella, suosi teräspulloa. Komposiittipullon kanssakin saa pizzat paistettua kun hiukan kikkailee:

• Laita komposiittipullo isoon saaviin vesihauteeseen. Kylmäkin vesi lämmittää pulloa enemmän kuin pakkasilma, eikä kaasun virtaus lakkaa.
• Kun kaasun virtaus meinaa loppua, voi pulloa heiluttaa hieman. Monesti se edesauttaa kaasun höyrystymistä ja saat ainakin yhden pizzan verran jatkoaikaa.

Kaasupulloa ei kannata yrittää “lämmittää” peitolla tai jollain muilla eristeillä, sillä siitä on vain haittaa. Kaikki eristeet estävät ulkoilman lämpöenergiaa pääsemästä pulloon. Äläkä missään nimessä lämmitä pulloa millään aktiivisella lämmityslaitteella. Pullon pinta voi lämmetä liikaa kohtalokkain seurauksin.

Hanki vähintään kaksi pulloa

Pulloja kannattaa hankkia ainakin kaksi kappaletta, sillä yhden pullon omistajana et halua koskaan kuluttaa pulloa ihan loppuun saakka. Yhden pullon taktiikalla täydeksi vaihdettaviin pulloihin jää lähes aina hiukan kaasua ja päädyt maksamaan kaasusta, jota et käytä. Kaasun loppuminen tuppaa ajoittumaan väistämättä aina keskelle kiivainta paistorumbaa. Silloin on mukava kaivaa esiin varapullo ja jatkaa pizzanpaistamista hymyssä suin.

Järkevä pullosetti kotitalouskäyttöön voisi olla esimerkiksi 10 kg + 5kg komposiittipullot, joista pienempi toimii varapullona ja reissukäytössä. Jos reissuhommia ei ole, niin kannattaa maksimoida pullojen koot. Tai ehkä haluat 10 kg komposiittipullon pääasialliseksi pulloksi ja 11 kg teräspullon varalle ja talvikäyttöön.

Matalapainesäätimet

Kaasuletkun ja pullon välissä käytetään matalapainesäädintä, sillä muuten kaasu tulisi ulos pullosta liian kovalla paineella. Jotta asia olisi mahdollisimman monimutkainen, on matalapainesäätimille kaksi eri kiinnitysstandardia: painoventtiilit (PV) ja kierreventtiilit (KV). Kierreventtiilistä käytetään joskus myös nimitystä sivuventtiili. Komposiittipullossa on aina painoventtiili, mutta teräspulloja valmistetaan myös kierreventtiilillä varustettuna.  

Matalapainesäädin valitaan siis pullon mukaan yhteensopivaksi (tai päinvastoin), eivätkä venttiilit ole ristikkäin yhteensopivia. Venttiilityyppi ei yleensä vaikuta pullon hintaan. Pari karkeaa yleistystä venttiilityypeistä:

• Ammattikäytössä suositaan enemmän varmatoimisempaa kierreventtiiliä, joka onkin paras ratkaisu silloin kun pizzauunia tai kaasupulloa ei tarvitse usein siirrellä paikasta toiseen. 
• Painoventtiilin etu on sen näppärä kiinnitystapa. Painesäätimen asennus on nopeaa ja mutkatonta. PV-pullo on oikea valinta erityisesti silloin kun samaa pulloa halutaan käyttää vaihtelevasti eri kaasulaitteiden kanssa eri paikoissa.
• Jos haluat, että arsenaalissasi on sekä komposiitti- että teräspulloja, on painoventtiili pragmaattinen valinta. 

HUOMIO JA VAROITUS

Kotitalouskäyttöön valmistetut matalapainesäätimet toimivat Suomessa 29–30 millibaarin (mbar) paineella. Älä koskaan käytä uunin kanssa kaasutyökaluja varten valmistettuja painesäätimiä. Niissä on usein säädettävissä oleva yli 70-kertainen 2 barin käyttöpaine ja 4 kg/h virtaus. Kaasua tulee liikaa ja koko uuni voi vaikka sulaa – ja samalla sulaa kyllä paisteluintokin. Työkalukäyttöön valmistetun venttiilin tunnistaa helposti 6 mm letkuliittimestä, joka ei sovi kotitalouslaitteiden 10 mm letkuun tiiviisti. Hälytyskellojen pitää soida jos letkuliitoksissa on yhteensopivuusongelmia.

Myytti painesäätimen kapasiteetista

Ongelmien ilmaantuessa Pizzanpaistajien Facebookryhmässä keskustellaan usein painesäätimien virtauskapasiteetista. Säätimen suurin mahdollinen kaasunvirtausmäärä ilmoitetaan kiloina tunnissa. Tyypilliset arvot markkinoilla saatavilla olevissa malleissa ovat 1,5 kg/h ja 2 kg/h. Monesti ryhmässä neuvotaan ongelmatilanteissa varmistamaan, että paineensäädin on korkeamman kapasiteetin mallia, mutta asialla ei kuitenkaan ole tosiasiallista merkitystä. 

Esimerkiksi suosittu Ooni Koda 16 uuni käyttää kaasua noin 0,59 kg/h. Edil Planetin Surriento imaisee 0,65 kg/h, ja huomattavasti tätä suurempi 100 kg painava keraaminen Zio Ciro Subito Cotto 60 noin 1,2 kg/h. Pointti on, että 1,5 kg/h painesäädin riittää yleensä oikein hyvin. Painesäätimen ylimitoituksesta ei ole hyötyä, sillä uuni ei pysty ylimääräistä kapasiteettia käyttämään. Kaasua tulee riittävästi kunhan painesäätimen kapasiteetti ylittää uunille ilmoitetun kaasunkulutusarvon.

Kaasupullojen säilytys

Säilytä nestekaasupullot aina suojassa suoralta auringonpaisteelta tilassa, jossa on hyvä ilmanvaihto. Pullon pinnan lämpötila ei saa koskaan nousta yli +40 °C. Nestekaasupulloja ei saa säilyttää:

• Sisätilassa, jossa yöpyy ihmisiä.
• Rakennusten kellareissa tai ullakolla.
• Lämpöä tuottavien kohteiden lähellä.

Asuinrakennuksessa, maanpäällisessä varastossa tai matkailuajoneuvossa saa säilyttää enintään 25 kg nestekaasua. Myös tyhjät pullot syövät säilytysoikeutta. Kolme kymmenen kilon komposiittipulloa menee siis rajan yli, vaikka kaksi niistä olisivat tyhjiä.

Lämpimällä ilmalla nestekaasupulloa ei saa jättää pysäköidyn auton sisään. Pulloja tulee säilyttää ja käyttää pystyasennossa tukevalla alustalla.

Kaikille teille virittelijöille ja kokeilijoille laitan tähän yhden viihdearvoltaan ihan hyvän poksautteluvideon. Rohkaiskoon tämä kaikkia Pizzanpaistajia suhtautumaan kaasuhommiin asiaankuuluvalla vakavuudella.

Noniin, tässäpä tätä kaasutteluasiaa tuli taas käytyä lisää. Tein taannoin aiheesta toisenkin artikkelin, liittyen kaasutoimisiin pizzauuneihin. Kannattaa sekin lukaista jos aihepiiri kiinnostaa. Kyseinen nide löytyy täältä.

-Sauli